Ruskon jätekeskus on sitoutunut Oulun päästötavoitteisiin

Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimialajohtaja Matti Matinheikin näkemys kaupunkimme päästöjen vähentämisestä on hyvä (ke 24.10. Kaleva).

Matti toteaa, että Oulu on monin poliittisin päätöksin sitoutunut vähentämään päästöjä ja tavoittelemaan hiilineutraaliteettia vuoteen 2040 mennessä. Päästövähennysten lisäksi on rakennettava hiilinieluja.

Hiilinieluista Ruskotunturi on hyvä esimerkki. Sinne on istutettu 40 000 puuta ja pensasta, kohta pitäisi jo harventaa. Istutusalueen koko on noin 10 hehtaaria, ainoastaan lasketteluun varatulla pohjoisrinteellä ei ole istutuksia. Ruskotunturia rakentaessamme Suomessa ei juurikaan puhuttu hiilinieluista, vaikka tiesimmekin jo silloin Ruskotunturin sellaisen olevan.

Kaatopaikkakaasun keräys Ruskon jätekeskuksessa on suurin ilmastotekomme. Se sekä Gasumilta ostamamme biojätteen ja lietteiden käsittelyssä syntyvä mädättämökaasu ja kaasua teollisuudessa ja liikenteessä käyttävät asiakkaamme muodostavat vertaansa vailla olevan biokaasuekosysteemin. Vastaavaa ei löydy mistään maailmasta.

Ruskon jätekeskukseen rakennetun kaasunpuhdistamon ansiosta pystymme pumppaamaan kaksi kaatopaikkaamme täysin tyhjiksi biokaasusta. Niistä ei vapaudu haitallista metaania ilmakehään. Meidän ei siis tarvitse keskeyttää kaatopaikoilta kerättävän biokaasun pumppausta sen takia, että kaasun metaanipitoisuus laskee alle 40 prosentin. Muilla kaatopaikoilla joudutaan tekemään niin.

Osallistuimme Ruskon biokaasuekosysteemillä Sitran kiertotalouden huipputeko -kilpailuun. Hämmästyimme, että siellä ei ymmärretty, mitä teemme. Emme saaneet edes kunniamainintaa.

Oulun asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi on nyt tekojen aika niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla! Emme voi enää vetäytyä sillä perusteella, että muualla maailmassa asiat ovat vielä huonommin.

Markku Illikainen
toimitusjohtaja
Kiertokaari Oy

Vihdoinkin paremmat edellytykset

Helsingin Sanomien jutussa professori Leena Järvi ihmettelee, miksi ihmisiä ei kiinnosta ilman laatu. Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat neljänneksi yleisin terveysuhka. Samassa artikkelissa todetaan, että Suomessa arvioidaan 1 800 ihmisen kuolevan ennenaikaisesti verenkiertoon ja keuhkoihin pääsevien pienhiukkasten johdosta.

Pienhiukkaspäästöt eivät tunnu missään tavallisen ihmisen elämässä. Ulkona leijuvia pieniä partikkeleita ei aisti mitenkään, ehkä joskus nenä tuntuu tukkoiselta, ja harmaa pöly parvekepöydällä on ihan normaalia. Kotimaamme luonto on puhdas, eihän täällä ole samanlaista kuin joissain kaukana maailmalla. Puhtaan luontomme vuoksi turistitkin tulevat.

Ja sitä paitsi ilmastopäästöjen vähentäminen on valtakunnantason asia, valtion, yritysten ja poliitikkojen hommaa. Mitä tavallinen ihminen sille voi tehdä ja mitä hän siitä hyötyy? Maailman merillä kelluvat mannerten kokoiset muovilautat, nekin ovat syntyneet jonkun muun maan kansalaisten ja yritysten jätteistä. Ei kosketa, eikä puhuttele rivinaista ja -miestä.

Niin kauan kuin meillä ei ole allergiaa, astmaa tai muuta hengityselinten toimintaa hankaloittavaa vaivaa, hengitys ja ilma ovat itsestään selvyyksiä. Vaikka niin ei pitäisi olla. Hengitämme joka henkäyksellä enemmän tai vähemmän pienhiukkasia. Ruuhka-aikaan ja aina keskustassa asioidessamme ja isojen liikenneväylien lähellä kulkiessamme hengittämiemme pienhiukkasten määrä on kasvaa.

Aika erikoista, että ympäristöystävällisistä autoista kertovissa artikkeleissa keskiössä ovat sähköautot. Biokaasuauton hiilidioksidipäästöt ovat vain viisi grammaa kilometriltä. Sekasähköllä ladattavan auton päästöt ovat keskimäärin 75 grammaa. Investoimalla kaasuautoon me yksittäiset kansalaiset voimme tehdä konkreettisen ympäristöteon, ja mikä parasta, se hyödyttää meitä myös taloudellisesti. Biokaasu maksaa vain kaksi-kolmasosaa bensan hinnasta, eikä biokaasun hintaa heilauta öljyn markkinahinta.

Kaasulla ajamisessa on ollut Oulun seudulla vallalla muna-kanatilanne: Kaasukäyttöisiä autoja ei osteta, kun ei ole tankkausasemia ja tankkausasemiin ei investoida, kun ei ole kaasulla ajavia autoilijoita. Nyt tilanne helpottuu: Kiertokaaren Ruskon tankkausaseman lisäksi Limingantulliin on tulossa suomalaisen energiayhtiö Gasumin asema.

Ympäristöä, terveyttämme ja henkilökohtaista talouttamme hyödyttävä ajamisen käytäntö alkaa laajentua.

Anne-Maria Vesa
tiedottaja
Kiertokaari Oy

Oulussa testataan omakotitaloalueella jätteiden kimppakeräystä

Oulussa Hiukkavaaran kaupunginosassa Soittajankankaan alueella testataan uudentyyppistä jätteidenkeräysjärjestelmää. Alueen omakotitalojen pihoilta ei löydy kiinteistökohtaisia jäteastioita, vaan asukkaat vievät jätteensä korttelikohtaisiin kimppapisteisiin. Kimppapisteitä on alueella neljä. Pisteillä on erilliset syväkeräysastiat bio- ja polttokelpoiselle jätteelle, lasille, metallille sekä pahvi- ja kartonkipakkauksille. Jäteastiat on lukittu, jotta järjestelmään kuulumattomat eivät voi tuoda astioihin jätettä. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt Hiukkavaaran jätehuoltopilotin 20.1.2015 annetussa päätöksessään, ja kimppapistejärjestelmään liittyminen on alueen tontinluovutuksen ehto. Pilotti on alkanut vuonna 2015 ja päättyy 2020.

Hiukkavaaran alueen asukkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely maaliskuussa 2018, jotta saadaan tietoa uudentyyppisen jätteidenkeräysjärjestelmän toimivuudesta, mahdollisista ongelmista sekä kehittämisehdotuksia, jotta nykyisiä käytäntöjä voidaan parantaa paremmin käyttäjiä palveleviksi. Kyselyssä kartoitettiin myös yleisellä tasolla alueen asukkaiden asenteita jätteen synnyn ehkäisemiseen, lajitteluun ja kierrättämiseen liittyen. Mielipiteitä kysyttiin myös Kiertokaaren asiakaspalvelun tasosta, tiedon saannin helppoudesta sekä kehittämisehdotuksia asiakaspalvelun parantamiseksi.

Kyselyyn vastattiin aktiivisesti, vastausprosentti oli 51,5. Kimppapisteiden käyttäjien näkökulmasta uudentyyppinen järjestelmä innostaa lajittelemaan ja lajittelu koetaan helpoksi, koska eri jätejakeille löytyy astiat kävelymatkan päästä kotoa. Myös jäteautoliikenteen vähäinen määrä alueella nähdään positiivisena asiana. Suurimmat pisteiden käyttäjille ongelmia aiheuttavat seikat ilmenivät talvella, jolloin astioiden lukot sekä biojäteastian sisältö jäätyivät. Lukkojen jäätymisongelmaan pyrimme seuraavaa talvea varten varautumaan kartoittamalla markkinoilta parempia lukkovaihtoehtoja, sekä testaamme, josko lukkojen voitelusta olisi apua. Biojäteastian sisällön jäätymistä talvisin voi ehkäistä käyttämällä kotona biojäteastian keräykseen tavallista muovipussia, joka ei päästä kosteutta läpi, eikä koko keräysastian sisältö näin pääse jäätymään. Gasum Oy:n biotehtaan prosessissa muovipussit poistetaan biojätteen joukosta mekaanisesti.

Kimppapisteiden käyttäjät ovat myös kyselyn vastausten perusteella innokkaita ja motivoituneita lajittelemaan. Vastanneista 82,4 prosenttia kertoo lajittelevansa aina kotona syntyvän biojätteen. Biojätteen lajittelu kannattaa, sillä siitä saadaan täysin uusiutuvaa ja paikallista liikennepolttoainetta, Ruskon biokaasua. Kaikki kyselyyn vastanneet kertovat aina lajittelevansa lasijätteen, metallijätteen lajittelee 82,4 prosenttia, kartongin 94, 1 prosenttia ja paperin 88,3 prosenttia vastaajista. Ruokahävikkiä pyrkii arjessaan vähentämään 94 prosenttia vastanneista, ja myös ostoksia tehdessä pakkausmateriaaleihin, niiden määrään ja laatuun pyritään kiinnittämään huomiota.

Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta pidettiin kimppapisteiden käyttäjille tiedotustilaisuus, jossa käytiin läpi kyselyn tulokset ja keskusteltiin kimppapisteiden käyttöön liittyvistä asioista. Kimppapisteiden käyttäjät ovat kyselyn tulosten perusteella olleet tyytyväisiä uudentyyppiseen jätteidenkeräysjärjestelmään sekä Kiertokaaren asiakaspalveluun. Tiedottamisen ja yhteydenpidon helpottamiseksi on perustettu kullekin kimppapisteelle oma WhatsApp-ryhmä, jossa voi ilmoittaa astioiden tyhjennystarpeesta sekä muista käyttöön liittyvistä asioista. Kiertokaaren palveluneuvojat ovat kaikissa ryhmissä mukana, näin saadaan tietoa välittymään helposti ja nopeasti kaikille osapuolille.

Meeri Hilli
projektisuunnittelija
Kiertokaari

Kiertotalouden testialusta tulossa Ruskoon

Oulun Jätehuolto on vuosia ollut jätteidenkäsittelyn uusien menetelmien ystävä. Esimerkkeinä tästä ovat Ruskon jätekeskuksessa moitteetta toimiva nestemäisten jätteiden käsittelylaitos sekä Gasumin biokaasulaitos. Olemme myös mukana lukuisissa jätehuollon, cleantechin, biotalouden ja kiertotalouden kehittämishankkeissa niin alueellisesti kuin kansallisesti.

Änäriksi tai NJKL:ksi ristityllä nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksella käsittelemme vuosittain yhteensä noin 7 000 tonnia hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteitä. Prosessissa lietteistä erotetaan neste kiintoaineesta ja rasvanerotuskaivolietteiden tapauksessa korkean energiapitoisuuden sisältävä rasva jatkokäsitellään biokaasulaitoksen mädätysprosessissa kaasuksi ja ravinteiksi.

Biokaasulaitoksella käsitellään pääasiassa kotitalouksista ja kaupoista tulevaa biojätettä noin 11 000 tonnia joka vuosi – yllä mainitun rasvan lisäksi. Laitoksen märkämädätysprosessissa biojätteet murskataan ja sekoitetaan veden kanssa, mistä muodostuu helposti käsiteltävä velli, joka tarkasti valvotuissa oloissa oikeiden bakteerien avulla tuottaa suuria määriä kaasua ja lannoitteeksi kelpaavaa lopputuotetta.

Biokaasua myymme pitkäaikaisille teollisuusasiakkaillemme ja syksystä lähtien biokaasua voi tankata jopa omaan autoon! Oulun Jätehuollon investoimat biokaasun puhdistuslaitteisto sekä tankkausasema ovatkin uusimmat jätehuollon kehittämisen askeleet. Olemme julkaisseet aiemmin blogitekstejä niin biokaasusta kuin biojätteestä.

Mutta mikä on seuraava uusi innovaatio? Miten kehitämme materiaalien kiertoa ja kuinka saamme tehokkaammin käyttöön esimerkiksi käytetyn eristevillan tai betonin? Entä tietokoneen ja television?

Tällä hetkellä maailma on siirtymässä pois lineaarisesta talousmallista, missä tuotteen elinkaari alkaa raaka-aineesta ja päättyy kaatopaikalle tai polttoon. Onneksi tästä mallista ollaan siirtymässä uuteen. Tätä uutta talouden mallia kutsutaan kiertotaloudeksi, jonka perimmäisenä ajatuksena on energian ja materiaalien mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen. Esimerkkejä kiertotaloudesta ovat tunnetut AirBnB ja Über sekä vähän lähempänä biojätteen kierto Ruskon kautta takaisin lannoitteena pelloille. Lisätietoa siitä, mitä kiertotalous on, löydät Sitran sivuilta.

Me olemme mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda uusia sekä kehittää jo olemassa olevia kiertotalouskeskuksia. Näiden keskusten ideana on mahdollistaa uusien kiertotalouden liiketoimintamallien syntyminen tarjoamalla yrityksille mahdollisuus pilotoida omia innovaatioitaan kustannustehokkaasti. Ouluun, Ruskon jätekeskukseen perustetaan alue, johon yritykset koosta riippumatta voivat tulla kokeilemaan uusia ideoitaan, todennäköisesti omakustannehintaan. Hankkeen ollessa kansallinen mahdollistamme suurienkin yritysyhteistöiden synnyn. Hanke helpottaa uusien yritysten alkutaipaletta, antaa innovaatioille testialustan sekä luo lisää työpaikkoja.

Yrityksemme on siis aktiivisesti alueellinen ja kansallinen kestävän kiertotalouden edistäjä! Hankeaika on toukokuusta 2017 syyskuuhun 2019 ja testialueen arviomme olevan käytössä hankkeen loppupuolella.

Lisätietoja hankkeestamme voit kysyä Oulun Jätehuollon ympäristöpäälliköltä Helmi Riihimäeltä tai projektisuunnittelija Janne Jääskältä. Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@kiertokaari.fi.

Janne Jääskä

Liikaa ruokaa roskiin

Polttokelpoisesta jätteestä noin neljäsosa on biojätettä. Vuodessa kukin meistä tuottaa noin 210 kiloa jätettä, joten ruokaa laitamme roskiin yli 50 kiloa per nuppi. Kaksi betonisäkillistä kalapuikkoja ja pitsanreunoja on melkoinen kasa. Polttokelpoisen jätteen mukana biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa. Samalla heitämme hukkaan ruoantähteiden sisältämät tärkeät ravinteet ja energian – ei ehkä enää harakoille ja lokeille, mutta kuitenkin.

Oulusta ja lähialueilta voitaisiin vuodessa saada biojätettä paremmin hyötykäyttöön jopa 15 000 tonnia. Se onkin sitten jo 600 000 betonisäkkiä. Tuon määrän saavuttamiseksi tarvitsemme kaikkien apua!

Jätteiden lajittelu kotona voi kuitenkin olla joskus haastavaa tilanpuutteen vuoksi. Monien kerros- ja rivitaloasuntojen keittiöiden kaappitila ei vastaa pihalla ruokaa odottavien paperin, pahvin, metallin, lasin, biojätteen ja polttokelpoisen jätteen astioita. Biojätteen osalta hyvänä ratkaisuna voi toimia esimerkiksi parsakattila tai muu pieni kannellinen astia. Keräysastia ei kannata olla kovin suuri, sillä pieni astia on helppo tyhjentää jopa päivittäin. Pieni astia on myös helppo tiskata, ei näytä pöhlöltä pöydällä eikä vie edes paljon tilaa!

Nyt olisi siis kerros- ja rivitalojen ongelma ratkaistu biojätteen lajittelun osalta, mutta mitenkäs sitten, kun asutkin omakoti- tai paritalossa, jonka pihalla ei (vielä) ole biojäteastiaa tai kompostoria?

Oman kompostorin käyttö biojätteiden käsittelyyn on erittäin hyvä ratkaisu arvokkaiden ravinteiden talteen saamiseksi ruuantähteistä. Toinen mahdollisuus omakoti- ja paritaloille on aloittaa biojätteen erilliskerääminen joko yksin tai vielä mieluummin useamman naapurin kanssa. Oulun Jätehuolto aloitti tämän vuoden alussa kampanjan biojätteen kimppakeräyspisteiden perustamisen edistämiseksi lahjoittamalla uusien kimppojen perustaneille ilmaisen biojäteastian.

Tätä blogia kirjoittaessani kimppoja onkin perustettu jo 26 ja kotitalouksia on mukana 60, vaikka kampanjaa on kuitenkin jäljellä vielä kahdeksan kuukautta! Vielä siis kerkeää mukaan ja astioita riittää vielä monelle kimpalle. Lisätietoja kampanjasta löydät tämän linkin kautta.

Janne Jääskä

kirjoittaja on ympäri vuoden pyöräilevä oululainen ympäristötekniikan DI, joka työskentelee projekti-insinöörinä Oulun Jätehuollossa.

Vaarallisesta jätteestä teollisuuden raaka-aineeksi

Ruskon jätekeskuksen öljyjätteen käsittelyasema on rakennettu vuonna 1982 ja peruskorjattu vuonna 2015. Vuonna 2015 asemalle vastaanotettiin 1 934 tonnia jäteöljyjä ja öljyisiä vesiä.

Öljyasemalla öljyt kerätään suuriin selkeyttämistankkeihin, joissa tapahtuu öljyn ja veden erottuminen toisistaan kahteen erilliseen faasiin eli kerrokseen. Öljy on vettä kevyempää ja jää veden pinnalle. Vesi poistetaan tankeista venttiilien avulla, johdetaan sisäkaivoon ja siitä edelleen öljynerotuskaivoon.

Öljyasemaa kehitetään

Tavoitteena on parantaa öljyasemalla käsitellyn jäteöljyn laatua, pienentää veden osuutta ja tuottaa jäteöljyä, joka sopii hyödynnettäväksi erilaisiin tarkoituksiin. Tähän liittyen myös jäteöljyn vastaanottoon ja siihen liittyvään toimintaan kiinnitetään jatkossa huomiota, jotta saadaan jo lähtökohtaisesti pidettyä erillään parempi- ja huonolaatuisemmat jäteöljyt.

Jäteöljystä teollisuuden raaka-aineeksi

Hyvälaatuinen ja vain vähän vettä sisältävä jäteöljy voidaan käyttää teollisuudessa uudelleen. Mikäli jäteöljy täyttää laatuvaatimukset, sen ensisijainen hyötykäyttötapa on regenerointi eli uudelleenjalostus. Uudelleenjalostuksella tarkoitetaan monivaiheista prosessia, jonka lopputuotteena saadaan puhdasta perusöljyä teollisuuden raaka-aineeksi. Suomessa toimii yksi uudelleenjalostamiseen erikoistunut tehdas, STR Tecoil Haminassa.

Uudelleenjalostukseen kelpaamaton heikkolaatuisempi jäteöljy voidaan hyödyntää energiana suuritehoisissa, jäteöljyn polttoon soveltuvissa polttolaitoksissa joita on Suomessa muutama.

Kaksi kolmasosaa jäteöljystä kierrätetään

Suomessa syntyy öljyjätettä noin 30 000 tonnia vuodessa. Viranomaisten arvioiden mukaan siitä päätyy kiertoon noin 20 000 tonnia. Jäteöljyn pienpoltto eli poltto esimerkiksi omissa pienpolttimoissa on laissa kiellettyä, sillä se aiheuttaa päästöjä varsinkin lähiympäristöön. Jäteöljyn hävittäminen luontoon aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle ja sen poistaminen maaperästä ja vesistöistä on vaikeaa ja kallista.

Öljy on myös uusiutumaton luonnonvara – kierrätä siis jäteöljysi oikein ja tee ympäristöteko! Yksityisasiakkaat voivat toimittaa öljyjätteensä maksutta jäteasemille tai Ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle, öljyasema palvelee suoraan yritysasiakkaita. Suurille, yli 200 litran öljymäärille voit tilata myös noudon L&T:n valtakunnallisesta palvelusta, numerosta 010 636 6031.

Meeri Hilli

Kirjoittaja on biokemisti, joka suoritti täydentäviin opintoihinsa liittyvän harjoittelujaksonsa Oulun Jätehuollossa kehittämällä Ruskon jätekeskuksen öljyaseman toimintaa.

Uuden vuoden lupauksista

Vuoden 2015 lopussa kampaajani kysyi minulta, olenko tehnyt mitään uuden vuoden lupauksia? Häkellyin, koska en ollut suunnitellut mitään lupaavani. Hän puolestaan kertoi, että aikoi aloittaa biojätteen lajittelun kotona vuoden 2016 alussa. Ilahduin tietysti salaa ja mietiskelin, ettei hän taida tietää työpaikkaani. Keskustelimme hetken tuosta lupauksesta ja siirryimme toisiin aiheisiin aika pian.

Tapasimme uudestaan muutaman kuukauden kuluttua. Vuosi oli jo tuolloin vaihtunut ja tietysti tiedustelin tämän mainion lupauksen käytännön toteutuksesta, olenhan alalla töissä. Sain kuulla, että kaikki oli mennyt kivuttomasti. Keittiöön oli helposti löytynyt paikka erilliselle pienelle biojäteastialle ja perheen muutkin jäsenet olivat ottaneet uuden jätelajin luontevasti käyttöön. Tiedustelin tietysti monenlaista ja sain kuulla positiivisena huomiona, että varsinainen sekajäteastia keittiössä ei enää haissut, kun biojäte oli otettu sieltä seasta omaan astiaan eikä se biojäteastiakaan ollut haissut.

Merkittävää tässä yhden perheen päätöksessä on se, että otettiin käyttöön taloyhtiön pihalta se viimeinenkin lajitteluastia. Tähän mennessä kotona oli jo lajiteltu lasi, metalli, kartonki ja paperi pois sekajätteestä, mutta vihonviimeinen biojäte oli jäänyt jostain syystä lajittelematta. Kenties oli pelätty hajua, jota ei sitten ollutkaan. Kenties oli pelätty suurta vaivaa, jota ei sitten ollutkaan. Kenties huomattiin, ettei biojätteen keräykseen tarvitse olla juuri keittiöfirman viimeisintä jätevaunuratkaisua, vaan voitiin ottaa käyttöön joku ihan tavallinen astia, johon biojäte keittiössä kerättiin.

Taloyhtiön pihalla olevia hyötyjätteiden keräysastioita toivotaan käytettävän mahdollisimman kattavasti. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan polttokelpoisen jätteen joukossa on vielä paljon biojätettä, joka toki palaa, mutta joka voitaisiin käyttää hyödyksi paljon monipuolisemmin sekä lannoiteaineena että energiantuotannossa. Taloyhtiöistä kerätyn sekajätteen joukossa oli tutkimuksen mukaan lähes yhtä paljon biojätettä verrattuna sellaisiin sekajätekuormiin, jotka oli kerätty omakotialueelta, jossa kattavaa lajittelumahdollisuutta ei ollut. Parantamisen varaa on, paljon.

Kerros- ja rivitaloissa jätteen lajittelu on tehty helpoksi. Kotipihassa on laaja kirjo lajitteluastioita ja jätettä voi viedä keräykseen kotoa lähtiessä tai vaikka asiasta tehden kipaisemalla, matka kun ei sinänsä kuormita. Jätteen lajittelu on myös kustannuskysymys. Hyötyjätteet ovat hinnaltaan polttokelpoista sekajätettä edullisempia, joten taloyhtiön kokonaislasku jätehuollosta pienenee, mikäli lajitellun hyötyjätteen määrä saadaan kasvamaan.

Vuosi on nyt kulunut ja olen omalta osaltani ryhdistäytynyt lupausten antamisessa. Kampaajani lajittelee biojätteen edelleen eikä näe mahdollisena paluuta entiseen.

Mari Juntunen
jätehuoltoneuvoja, Oulun Jätehuolto Oy

Kommentit sähköpostilla mari.juntunen@kiertokaari.fi.

Kaasulla puhtaammin ja edullisemmin

Ensikokemukseni kaasuautosta ovat erittäin myönteiset

Ostin biokaasuauton netistä lukemieni käyttäjäkokemusten perusteella koeajamatta autoa lainkaan. Tein toki koeajon vastaavan merkin bensakäyttöisellä autolla.

Saatuani uuden autoni yllätykset olivat pelkästään myönteisiä. Hiljainen käyntiääni, vesihöyrymäinen pakokaasu ja auton yllättävän suuret tehot: biokaasulla 81 kW ja bensalla 110 kW eli reilusti toistasataa heppaa kummallakin. Kaasuautoni hinta on aivan sama kuin vastaavan bensakäyttöisen auton, mutta hiukan halvempi kuin vastaavan kokoluokan dieselauton hinta.

Tasaista menoa

Autoni on hybridi eli sen käyttövoima tulee kahdesta eri polttoaineesta, joko kaasusta tai bensiinistä. Jos kaasu loppuu, auto vaihtaa automaattisesti bensiinille, jota varten on 50 litran tankki. Toki sitä ennen ajotietokone kehottaa tankkaamaan kaasua. Halutessani auton navigaattori etsii minua lähimmän kaasutankkaamon. Kaasun loppuessa ajoni aikana ajotietokone ilmoitti polttoaineen vaihtumisesta bensiiniksi, mutta en huomannut moottorin reagoivan muutokseen lainkaan. Meno jatkui yhtä tasaisena.

Kaasun tankkaaminen

Oulusta katsottaessa lähin biokaasutankkaamo on Bodenissa, jonne on 263 km, eli 4 km lyhyempi matka kuin Jepuan tankkamolle ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Ruskon tankkaamo valmistuu syksyllä 2017, joten siihen saakka on ainakin Oulun seudulla ajettava bensiinillä.

Auto on täysin tunnoton sille tankkaanko siihen maakaasua vai biokaasua. Tärkeintä on, että kaasun metaanipitoisuus on yli 95 prosenttia. Peräkontin alatilassa vararenkaan paikalla olevaan kaasutankkiin mahtuu 15 kg kaasua. Valmistajan mukaan täydellä kaasutankillisella voi ajaa maantiellä noin 440 km. Kaupunkiajosta minulla on jo empiiristä kokemusta ja sitä tuli 330 km. Täydellä bensatankillisella ajaa maantiellä n. 700–900 km ja kaupungissa n. 600 km. Jos molemmat tankit ovat täynnä, voisin ajaa jopa 1 340 km eli vaikka Hangosta Utsjoelle!

Päästöt ja verot

Kun polttoaineena on biokaasu, CO2-päästöt ovat vain noin 5 g /km, koska biokaasu kun on tuotettu uusiutuvista luonnonvaroista. Maakaasulla ajettaessa CO2-päästöt ovat n. 70–90 g/km, bensalla 119 g/km. Autoni käyttövoimavero on 215 €/vuosi, kun vastaavan dieselin vero on 381 €/vuosi. Bensa-autolla ei ole toistaiseksi käyttövoimaveroa. Perusvero automerkilleni sen sijaan näillä kaikilla kolmella vaihtoehdolla on lähes sama, hieman yli 120 €/vuosi.

Kulutus ja kulutOulun Jätehuolto kaasuauton tankkus Illikainen

Ajotietokoneen mukaan autoni kuluttaa kaupunkiajossa 4,5 kg/100 km mikä vastaa litroiksi muutettuna 6,25 litraa satasella. Jos Ruskossa ensi syksynä myytävän liikennekaasun hinta on 1,25 €/kg se olisi litrahinnaksi muutettuna noin 90 snt/litra. Siinä tapauksessa biokaasulla ajettaessa autoni kaupunkiajon hinnaksi tulisi 5,62 €/100 km ja matka-ajon 4,22 €/100 km. Bensiinillä ajettaessa vastaavat hinnat olisivat kaupunkiajossa n. 9 €/100 km ja matka-ajossa n. 7 €/100 km.

Hyvää ja turvallista matkaa ajattepa sitten millä tahansa.  Toivottavasti jatkossa biokaasuautolla!

Markku Illikainen
toimitusjohtaja
Oulun Jätehuolto Oy

Ajellaanko bannaaninkuorilla?

Oulun Jätehuolto on rakentamassa Ouluun Suomen pohjoisimman biokaasun tankkausaseman. Logistisesti Oulu on solmukohdassa kaasuautoilun kannalta, sillä Oulu mahdollistaa kaasuajoneuvolla ajon Lappiin ja Ruotsiin. Ruotsissa pohjoisin tankkausasema on Bodenissa, jonne Oulusta on reipas 260 km. Sen matkan pääsee lähes jokainen kaasuauto, tietenkin kaasusäiliöiden määrästä ja tilavuudesta riippuen.

Biokaasun tankkausasemalla voi tankata kaasukäyttöisiin autoihin oikeasti ympäristöystävällistä polttoainetta. Tutkimusten mukaan biokaasulla ajettaessa ajoneuvon elinkaaren hiilidioksidipäästöt ovat todella alhaiset, luokkaa 5 g/km.

Elinkaariajattelussa otetaan mukaan auton käyttämän polttoaineen hiilidioksidipäästöt koko sen kiertokulun ajalta. Kun biokaasua valmistetaan uusiutuvasta biohajoavasta jätteestä tai lietteestä, kaasun sisältämä hiili on peräisin luonnosta ja sitä poltettaessa se vapautuu takaisin luontoon. Hiilidioksidipäästöt ovat tällöin nollassa. Elintarvikkeita ja käytön jälkeen jätteitä täytyy kuitenkin kuljettaa vähintään kauppaan, kaupasta kotiin ja kodin biojäteroskiksesta biokaasulaitokselle. Tällöin polttoaineen elinkaareen tulee ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä kuljetuksista.

Oulun Jätehuolto biokaasuEsimerkiksi banaani, joka on luonnon omaa tuotantoa, kerätään ja kuljetaan kauppaan. Kaupasta sen ostaa Matti Meikäläinen ja kuljettaa kotiinsa, syö banaanin ja pudottaa kuoret biojätepönttöön, josta biojäte kuljetetaan biokaasulaitokselle. Jokaisesta näistä kuljetusvaiheista syntyy ylimääräisiä päästöjä banaanin elinkaareen. Biokaasulaitoksella banaaninkuorista tuotetaan biokaasua, jota käytettäessä vapautuva hiilidioksidi palaa takaisin luontoon.

Sähköautoihin verrattuna biokaasulla ajava auto voi olla jopa ympäristöystävällisempi, sillä sähköauton elinkaaripäästöt riippuvat täysin polttoaineesta, jolla sähkö on tuotettu. Esimerkiksi kivihiilellä tuotettu sähkö sähköautossa tarkoittaa 120 g/km hiilidioksidipäästöjä. Lisää aiheesta löytyy mm. Ylen uutisesta:

http://yle.fi/uutiset/onko_sahkoauto_paastoton/8034654

Sähköautoilijan täytyy siis ostaa sähkönsä sähkölaitosten myymästä uusiutuvan energian kiintiöstä, että voi sanoa ajavansa päästöttömällä autolla. Biokaasulla ajettaessa ei tarvitse kauaa miettiä, miten kaasu on tuotettu, etuliite “bio” kertoo sen jo.

Bannaaninkuorilla ajelu siis kannattaa!

Antero Kiljunen
suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oy

 


Blogin kirjoittaja on Oulun yliopistosta valmistunut ympäristötekniikan diplomi-insinööri, jota kiinnostaa erityisesti jätehuollon kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät bioenergiaan liittyen.

Palautteesi on meille tärkeä

Yksi parhaimmista työpäivistäni oli elokuun alussa, jolloin me valokuvasimme puutarha- ja biojätteen käsittelyä omakotitalossa. Mukana kuvauksissa oli opaskoira Aamu, jonka kanssa minulla syntyi yhteys. Lämpimiä terveisiä Aamun omistajalle Villelle ja hurjasti silityksiä hurmaavalle Aamulle!

Oulun Jätehuollon sivujen uusiminen aloitettiin keväällä 2016. Kesällä kirjoitettiin tekstejä ja valokuvattiin. Tavoitteemme on ollut kirjoittaa lyhyesti se tieto, mitä asiakkaamme etsivät. Mukana tiedon jäsentämisessä ja infografiikan laatimisessa on ollut oululainen mainostoimisto Pakkahuone. Valokuvaaja Harri Tarvainen auttoi kuvien kanssa. Lämmin kiitos kaikille yhteistyöstä!

Kerrotko meille, miten onnistuimme?

Toivomme mahdollisimman monelta nettisivujemme käyttäjältä palautetta uusista nettisivuistamme. Nämä sivut ovat teitä varten.

Voit lähettää palautteesi osoitteeseen jatehuolto@kiertokaari.fi tai antamalla palautetta nimettömänä nettilomakkeella. Minulle voi myös soittaa numeroon 044 703 3960.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Anne-Maria Vesa
tiedottaja
Oulun Jätehuolto Oy