Etusivu > Ajankohtaista > Materiaalit uusiokäyttöön – jätelaki korostaa kierrätystä Materiaalit uusiokäyttöön – jätelaki korostaa kierrätystä 11.11.2021 Kiertokaari hoitaa toimialueellaan Pudasjärvellä kaiken jätteenkuljetuksen. Jätelain uudistuksen myötä biojätteen ja hyötyjätteiden keräys siirtyy asteittain Kiertokaarelle myös muissa toimialueen kunnissa, riippumatta kunnan jätteenkuljetusjärjestelmästä. Uusi jätelaki tähtää siihen, että kodeissa syntyvistä jätteistä entistä suurempi osa saadaan materiaalina kiertoon. Käynnissä on iso murros, joka vaatii ajattelutavan muutosta. ”Emme oikeastaan puhu enää jätehuollosta, vaan materiaalin kierrättämisestä ja materiaalihuollosta. Jokainen meistä vaikuttaa siihen, että materiaalit saadaan puhtaana hyötykäyttöön”, pohtii Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvonen. Hirvonen kertoo, että uusi laki parantaa lajittelumahdollisuuksia. Taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä pitää lain mukaan järjestää pakkausjätteiden keräys viimeistään vuonna 2023. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiöihin on hankittava myös muovinkeräysastiat. Lisäksi biojätteen lajittelu laajenee. Ensin biojäte on lajiteltava taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä kesästä 2022 lähtien. Vuodesta 2024 lähtien biojäte tulee lajitella myös taajamissa sijaitsevissa omakotitaloissa. Niissä erilliskeräyksen vaihtoehtona on kotikompostointi. Hirvonen huomauttaa, että Oulussa, Hailuodossa, Kempeleessä ja Lumijoella biojäte on jo nyt lajiteltava vähintään neljän huoneiston taloyhtiöissä, mutta muissa Kiertokaaren omistajakunnissa tiukentuva lajitteluvelvollisuus tulee uutena asiana. Emme oikeastaan puhu enää jätehuollosta, vaan materiaalin kierrättämisestä.Sami Hirvonenkiertokaaren toimitusjohtaja Biojätteestä auton tankkiin Biojätteen ottaminen talteen kannattaa, sillä erilliskerätty biojäte on Oulun seudulla tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Hirvonen muistuttaa, että se on raaka-ainetta päästöttömälle liikennebiokaasulle, jota kuka tahansa voi käydä tankkaamassa kaasuautoonsa. Lisäksi teollisuus käyttää sitä lämmön- ja energianlähteenä. Kierrätysasteen nostamisessa on kuitenkin vielä paljon työsarkaa, sillä tutkimusten mukaan esimerkiksi polttokelpoisen jätteen painosta keskimäärin 30 prosenttia on biojätettä. Perusmaksu kehityksen turvana Hyötyjätteiden eli bio- ja pakkausjätteen keräys on uudistuneen jätelain nojalla siirtymässä kunnan vastuulle kaikkialla Suomessa. Näin tapahtuu riippumatta siitä, millainen jätteenkuljetusjärjestelmä on paikallisesti tähän saakka ollut käytössä. Tämä tietää Kiertokaaren kaltaisille kuntaomisteisille jätehuoltoyhtiöille paljon uutta työtä ja investointeja. Siksi Hirvonen näkisi mielellään, että Oulunkin seudulla otettaisiin käyttöön jätehuollon perusmaksu. Se on käytössä Kiertokaaren omistajakunnista Pudasjärvellä. Perusmaksu on käytössä jo noin 80 prosentissa Suomen kuntia. Esimerkiksi Ruskon jätekeskukseen kovasti toivottu muovinkeräys tarvitsisi rahoituksen, koska Ringin hallinnoimia muovinkeräyspisteitä keskukseen ei saa. Perusmaksu turvaisi tämänkin toiveen. Perusmaksulla on saatu esimerkiksi Pudasjärvellä paikkakunnan kokoon nähden hyvät kierrätyspalvelut, joita kehitetään pitkäjänteisesti. ”Muualla Suomessa perusmaksu on mahdollistanut esimerkiksi ympärivuorokautista asiointia uusituissa jätekeskuksissa tai jäteasemilla”, hän lisää. Perusmaksu tekee myös jätemaksujen kertymän ja niiden käytön läpinäkyväksi. Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvonen kertoo, että pakkausmuovin keräys laajenee taloyhtiöissä. Kilpailutus laskee kustannuksia Pudasjärven malli on opettanut, että kunnan järjestämänä esimerkiksi jätteenkuljetuksen hinnat voivat jopa laskea. Syynä on isolla volyymillä ja säännöllisesti tehty kilpailutus. ”Lisäksi etuna keskitetyssä kuljetusjärjestelmässä on palvelutason tasalaatuisuus. Voimme asettaa laatuvaatimuksia eri tavoin isona toimijana esimerkiksi vähäpäästöisten autojen käytöstä.” Hirvonen muistuttaa, että Kiertokaari ei tule itse hoitamaan hyötyjätteiden kuljetuksia, vaan jätteenkuljetusyrityksiä tarvitaan edelleen kumppaniksi keräysten hoitamiseen. Tulevaisuuden jätekeskus voi olla kiertotori, johon tullaan ostoksille ja kahville.Sami hirvonen Jätekeskuksesta kiertotoriksi Jätelain vaatimukset sparraavat jätehuoltoyhtiöitä kehittämään toimintaansa. Myös Kiertokaaressa on ideoitu uutta. Hirvonen visioi, että Ouluun tulisi saada aito uusiotuotemyymälä. Sen valikoima jalostuisi jätekeskukseen tuoduista arvokkaista materiaaleista. ”Tulevaisuudessa jätekeskus voi olla kiertotori, johon tullaan lajittelemaan itselle tarpeettomat tavarat sekä viihtymään: juomaan kahvit hävikkiruokaa hyödyntävässä kahvilassa ja piipahtamaan ostoksille kiertotalousmyymälään.” Jätehuolto-määräykset ohjaavat kuntia Jätelain uudistuttua myös jätehuoltomääräykset päivitetään Kiertokaaren toimialueella. Määräykset ohjaavat paikallisesti, miten kuntalaisen jätehuolto toimii ja mitä missäkin tulee kierrättää. Määräysten uusiminen tulee seudullisen jätehuoltojaoston päätettäväksi. Kuntien luottamushenkilöistä koostuva jaosto toimii jätehuoltoviranomaisena Kiertokaaren osakaskunnissa. Sen tehtävänä on seurata ja ohjata jätehuollon toteutumista alueella, kertoo Oulun ympäristö- ja yhdyskuntapalvelujen palvelupäällikkö Ilona Suppanen. ”Päätettäväksi tulee myös jätehuollon palvelutaso, jonka perusteella jätehuollon palveluja toteutetaan asukkaille”, kertoo Suppanen. Määräykset poikkeavat tällä hetkellä toisistaan eri kunnissa myös Kiertokaaren toimialueen sisällä. Jätehuoltomääräykset voivat olla jätelakia ja -asetusta tiukempia. Suppasen mukaan näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, jos se katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi asukkaiden palveluiden säilyttämiseksi tai valtakunnallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä esimerkiksi Oulussa, Hailuodossa, Kempeleessä ja Lumijoella biojäte on lajiteltava vähintään neljän huoneiston taloyhtiöissä. Määräys on tiukempi kuin uudistuneessa laissa. Se velvoittaa, että biojäte on lajiteltava taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä. Fakta: Kierrätysaste nousuun Heinäkuussa 2021 voimaan tullut jätelaki tähtää kotitalousjätteen kierrätysasteen nostamiseen 55 prosenttiin nykyisestä 43 prosentista.Taustalla on EU:n jätesäädöspaketti, jonka vaatimuksiin Suomessakin halutaan yltää.Biojäte on lajiteltava kaikissa taajamissa yli 5 huoneiston taloyhtiöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pakkausjäte (myös muovi) viimeistään heinäkuussa 2023.Biojäte on lajiteltava myös taajamissa sijaitsevissa omakotitaloissa kesään 2024 mennessä.Oulussa, Hailuodossa, Kempeleessä ja Lumijoella biojäte on jo nyt lajiteltava vähintään neljän huoneiston taloyhtiöissä.Jätelaissa taajama tarkoittaa vähintään 10 000 asukkaan keskittymää, mutta paikallinen jätehuoltoviranomainen voi määrätä erilliskeräyksen koskemaan pienempiäkin taajamia. Kierrätysasteen nosto edellyttää tätä.Kaikkiin kuntiin tulee käyttökelvottoman poistotekstiilin keräyspisteet vuonna 2023. Teksti: Sari Arffman Kuva: Harri Tarvainen Teksti on julkaistu Kiertokaaren asiakaslehti Hyötypostissa marraskuussa 2021. Post navigation « EdellinenSeuraava »