Kompostoimalla ravinteet kiertoon – pieni opas kompostoinnin aloittamiseen

This page is also available in English.

Ajankohtaista: Tee kompostointi-ilmoitus!

Kompostointi on oiva tapa saada ravinteet kiertoon ja ravintorikasta multaa omalle tontille. Voit valita joko lämpökompostorin tai puutarhakompostin.

Puutarhakomposti on tarkoitettu esimerkiksi haravointijätteelle ja muille kasvinosille. Se ei tarvitse suljettua astiaa, mutta lautakehikko on tarpeellinen. Puutarhakompostiin ei saa laittaa ruoantähteitä, jotta haittaeläimet eivät käy apajille.

Lämpökompostoria tarvitaan, kun on tarkoitus kompostoida kotitalouden ruokajätteitä. Ne tarvitsevat pieneläimiltä suojatun kompostorin. Jos tilaa riittää, lämpökompostorissa voi hyödyntää myös puutarhajätettä.

Seuraavassa kerrotaan lämpökompostorilla tapahtuvan kompostoinnin aloittamisesta.

Mitä tarvitsen kompostoinnin aloittamiseen?

Valitse kompostorille sopiva paikka. Huomioi, että kompostorin luokse pitää päästä myös talvella. Kompostorin on oltava vähintään viiden metrin päässä naapurin rajasta. Jos naapuri antaa luvan, se voi olla lähempänäkin.

Tarvitset seosainetta, jota voit ostaa kaupasta tai sekoittaa itse esimerkiksi haravointijätteestä, risuhakkeesta ja turpeesta. Lisäksi kompostin sekoittamiseen tarvitset jonkin työvälineen, kuten talikon.

Kompostorin kriteerit

Hanki hyvä ja riittävän suuri kompostori. Nelihenkiselle perheelle on sopiva noin 200 litran suuruinen lämpökompostori.

Ruokajätteen ympärivuotinen kompostointi vaatii lämpöeristetyn, jyrsijäsuojatun ja ilmastoidun kompostorin. Kompostorin on oltava rakenteeltaan suljettu, eli siinä on oltava pohja, seinät ja katto.

Jos kompostori on itse tehty, myös sen on täytettävä edellä mainitut vaatimukset. Kompostorin teko-ohjeita löytyy netistä. Esimerkiksi tällainen saavikompostori on sallittu: Saavikompostorin ohje – Jätekukko (jatekukko.fi)

Vanhoja pakastimia tai muita kylmälaitteita ei voi käyttää kompostoreina, sillä ne ovat SER-jätettä. Ne kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen.

Miksi kompostointi kannattaa?

Kompostoimalla maatuva jäte hajoaa ravinteiksi ja mullaksi. Kompostoimalla omakotitaloasujat voivat parhaimmillaan säästää, kun sekajäteastian tyhjennysväliä voidaan harventaa. Kompostoimalla saat lisäksi omalle pihalle ravinnerikasta maanparannusainetta.

Voit käyttää kompostoinnissa syntynyttä multaa esimerkiksi nurmikon, pensaiden ja istutusten lannoitukseen tai kukkaruukussa hiekkaan sekoitettuna. Jos levität kompostimultaa kasvimaalle, se kannattaa sekoittaa maahan.

Mitä voi kompostoida?

Kompostoida voi kaiken, mikä maatuu, kuten esimerkiksi kotitaloudessa syntyvät ruoan tähteet, vihannesten ja hedelmien kuoret sekä kahvinporot.

Miten hoidan kompostia?

Pöyhi/sekoita kompostia 1-2 kertaa kuukaudessa. Laita kompostoriin seosainetta aina saman verran kuin laitat sinne ruoantähteitä.

Seosainetta myydään kaupoissa, mutta voit sekoittaa seosainetta esimerkiksi risuhakkeesta, haravointijätteestä ja turpeesta. Seosaine sitoo kosteutta, edistää ilmavuutta, torjuu kärpäsiä ja ehkäisee hajuhaittoja.

Mitkä ovat hyvät olosuhteet kompostille?

Hyvin toimivassa kompostissa lämpötila on 30–50 asteen välillä.

Liian kuivassa kompostissa pieneliöiden toiminta pysähtyy. Sopiva kosteusaste on 50–70 prosenttia. Jos komposti on liian kuiva, kastele sitä haalealla vedellä ja sekoita.

Liian kostea komposti mätänee. Komposti on harvoin liian märkä, mutta sitä voi ehkäistä lisäämällä reilusti seosainetta ja sekoittamalla.

Kauanko maatuminen kestää?

Hyvin toimivassa kompostorissa jäte maatuu noin kuukauden aikana niin paljon, ettei lähtöaineita erota. Joskus kompostoituminen kestää pitempään.

Kun eloperäiset jätteet ovat maatuneet kunnolla, jälkikompostointia voi tehdä esim. kokoamalla kompostimassasta kasan pihalle kehikkoon tai esimerkiksi ohuelti suoraan pensaiden juurelle.

Valmis komposti on kuohkeaa, tummanruskeaa tai lähes mustaa.

Kompostointiongelmia ja ratkaisuja

• Kompostissa on muurahaisia.
  Tämä voi olla merkki liian kuivasta kompostista. Poista mahdollinen muurahaispesä. Kastele lämpimällä vedellä ja sekoita.
• Komposti jäätyy.
  Ehkäise ennalta kompostin jäätymistä kasaamalla lunta sen seinustoille eristeeksi. Jos komposti jäätyy, täytä muovinen pullo tai kanisteri kuumalla vedellä ja hautaa se kompostorin pintaosiin. Vaihda kanisterissa oleva lämmin vesi riittävän tiheästi.. Komposti sulaa itsestään keväällä, kun lämpötila nousee riittävästi.
• Komposti haisee pahalle.
  Komposti ei ole koskaan hajuton, mutta voimakas paha haju voi johtua siitä, että kompostiin on lisätty usein tiivistyvää jätettä eikä sitä ole sekoitettu riittävästi tai seosainetta on vähäisesti.
• Kompostissa on kärpäsiä ja kärpäsentoukkia.
  Seosaineen runsas käyttö ja tiheä pöyhiminen pitävät kärpäset yleensä loitolla. Pyyhi toukat pois kompostin reunoilta ja kannesta.
• Jäte ei maadu.
  Tähän voi olla useita syitä. Komposti voi olla liian kuiva, jolloin sitä kannattaa kastella haalealla vedellä ja sekoittaa. Komposti voi olla liian märkä, jolloin kannattaa lisätä runsaasti seosainetta ja sekoittaa. Kompostissa voi myös olla liian vähän typpeä, jolloin siihen kannattaa lisätä typpipitoista ainetta (esimerkiksi nokkosvettä).
• Kompostissa on hometta ja sieniä.
  Home ja sienet saavat olla kompostissa rauhassa, sillä ne kuuluvat kompostiin.