Lupaavia tuloksia kasvualustatuotannossa

Viime lokakuussa Kiertokaarella alkanut KaMu-hanke eli kasvualustan ja mullantuotannon kehittäminen on edennyt suotuisasti. Hankkeessa pilotoidaan kasvualustatuotannon nopeuttamista ja tehostamista kompostointilaitteiston ja biohiilen avulla. Molemmat ovat keinoja saada orgaanista jätettä hyötykäyttöön ja nyt suurennuslasin alla on kustannustehokas tuotantotapa.

Kypsää kompostia
jopa päivissä

Kompostoripilotissa kokeillaan kompostoinnin nopeuttamista teollisen mittakaavan laitteistolla. Kun nykyisessä aumakompostoinnissa valmista kompostia saadaan vajaassa vuodessa, kompostorilaitteistolla mikrobien ja lämmön tehostamassa kypsymisprosessissa se tapahtuu jopa päivässä.

”Olemme testanneet erilaisia raaka-aineseoksia, kuten Kiertokaaren vastaanottamaa haravointijätettä, risuja ja oksia sekä biokaasulaitokselta hankittua mädätysjäännöstä, joka on kaasuntuotannosta jäljelle jäävä kiinteä aines. Erilaisista yhdistelmistä on tullut aika samankaltaista, hyvälaatuista mullan ja kasvualustan tuotantoon soveltuvaa kompostia”, projektipäällikkö Teemu Turpeinen kertoo.

Kompostointilaitteisto on harvinaisuus täällä päin ja onkin kiinnostavaa nähdä, millaiseen käyttötarkoitukseen se soveltuu parhaiten pohjoisissa olosuhteissa.

”Suomessa tämä on tiettävästi ainoa laatuaan. Aasian suunnalla näitä käytetään esimerkiksi biojätteen käsittelyyn, mutta meille tämä on aivan uutta. Suurin etu tässä on lyhyt läpimenoaika, sillä hitaampi aumakompostointi vie paljon pinta-alaa”, Turpeinen jatkaa.

Biohiilellä vauhtia
aumakompostointiin

Toinen pilotti selvittää, miten biohiili parantaa kasvualustan tuotantoa ja miten Kiertokaaren vastaanottamat jätemateriaalit soveltuisivat biohiilen raaka-aineeksi. Biohiili syntyy kuumentamalla raaka-aineita hapettomissa olosuhteissa pyrolyysilaitoksessa. Pyrolyysissä suurin osa hiilestä jää biohiileen eikä vapaudu hiilidioksidina ilmakehään, kuten polttamisessa.

Projekti-insinööri Vilma Palatsi on syventynyt biohiilen mahdollisuuksiin diplomityössään ja nyt tutkimukset jatkuvat KaMu-hankkeessa:

”Otimme testiin mikkeliläisen SoilCaren tuottamaa murskatusta puusta tehtyä biohiiltä. Se oli meidän tarpeisiimme oikeassa lämpötilassa tehtyä sekä rakenteeltaan sopivan kokoista. Nyt seuraamme, miten erilaisiin testiaumoihin sekoitettu biohiili vaikuttaa auman kosteuteen, lämpötilaan sekä mikrobitoimintaan ja siten prosessin nopeuteen”, Palatsi kuvailee.

Vaikka mädätysjäännöstä voidaan käyttää lannoitteena tai kompostia tehtäessä, tämänhetkisten asetusten mukaan se ei kelpaa biohiilen raaka-aineeksi. KaMu-hankkeen puitteissa haetaankin täydennystä Ruokaviraston ylläpitämään ainesosaluetteloon lannoitevalmisteiden sallituista ainesosista.

”Olemme tehneet hakemuksen Ruokavirastolle mädätysjäännöksen lisäämiseksi ainesosaluetteloon. Aiempien pyrolysointitestien perusteella mädätysjäännös voisi olla toimiva raaka-aine. Tämä parantaisi valtakunnallisestikin mädätysjäännöksen hyötykäyttöä”, Turpeinen taustoittaa.

Monialaista osaamista
vaativa laji

Biohiilen vaikutusta kompostiaumoihin seurataan pitkin syksyä. Samoin kasvualustanäytteiden laboratoriotuloksia on vielä tulossa. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella kompostointilaitteen valmistama komposti on täyttänyt lakien ja asetusten määräämät laatuvaatimukset. Analysoitavaa riittää myös pilottien pohjalta tehtävissä kannattavuus- ja investointilaskelmissa.

”Loppuvuonna KaMu-tiimillä on edessä vielä monta työvaihetta ja monialaista osaamista on tarvittu paljon. Onneksi ympärillä on ollut Kiertokaaren tsemppaava ja asiantunteva työyhteisö”, Turpeinen kiittelee.

Ympäristöministeriön rahoittama KaMu-hanke on osa ravinteiden kierrätykseen liittyvää AHTI-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vesien ja meren tilan parantaminen. Hanke kestää 31.10.2025 saakka.