Tartu viiden vaatteen haasteeseen

Montako vaatekappaletta sinä ostat vuodessa?

Vaateteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Paras tapa vähentää tekstiilien aiheuttamaa ympäristökuormaa on kiinnittää huomiota kulutustottumuksiin.

Kiertokaaren erityisasiantuntija Mari Juntunen haastaa meistä jokaisen – osta vain viisi vaatetta vuodessa, olivatpa ne käytettynä tai uutena hankittuja. Määrään ei lasketa alusvaatteita tai sukkia.

Luku pohjautuu niin sanottuun planetaarisen vaatekaapin malliin, eli millaisella kulutustasolla vaateteollisuus ei ylitä ympäristön kantokykyä. Mallissa puhutaan nimenomaan uusien vaatteiden hankkimisesta, mutta Juntunen antaa asteen kovemman haasteen.

”Käytettyjenkin vaatteiden ostamisessa tarvitaan kohtuutta”, Juntunen kiteyttää.

Mitä enemmän jokainen meistä hankkii vaatteita, sitä kiihtyvämmällä tahdilla niitä tuotetaan – ja sitä enemmän niitä päätyy jätteeksi.

Harkitse ennen kuin ostat

Jos vaatteita on tullut osteltua sen kummemmin miettimättä, tavoiteluku voi olla ensin myös suurempi kuin viisi. Tärkeintä on, että jokaista uutta hankintaa harkittaisiin kunnolla.

Kun vaatteen osto tulee ajankohtaiseksi, kannattaa ensimmäisenä tutkia kaappi perin pohjin ja pohtia, tarvitseeko todella uutta. Tai voisiko vaatteen vaikkapa lainata tai vuokrata?

Juntunen vinkkaa, että myös ajaton tyyli auttaa pysymään viiden vaatteen tavoitteessa. Trendien seuraaminen luo painetta ostaa uutta.

Lisäksi on järkevämpää ostaa vaate, joka on laadukas, vaikka sen hankintahinta olisi korkeampi. Laadukkaan tuotteen käyttöikä on pidempi kuin halpatuotettu, ja sitä voi huoltaa ja korjata.

Ostovaiheen materiaalivalinnalla on vaikutusta myös siihen, miten tekstiili voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää sen ensimmäisen käyttötarkoituksen jälkeen.

Käytettyjenkin vaatteiden ostamisessa tarvitaan kohtuutta.

mari juntunen, erityisasiantuntija

Hanke pureutuu
tekstiiliketjun ongelmiin

Ihmisten herättely ympäristötietoisiin vaatteiden hankinta- ja käyttötapoihin on yksi kansainvälisen THREADs-hankkeen tavoitteita.

”Lisäksi hankkeessa ratkotaan jatkohyödyntämiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena on löytää uusia tapoja hyödyntää tekstiilejä paikallisesti. Kartoitamme myös yhteistyömahdollisuuksia tekstiilien lajittelussa ja kuljettamisessa”, Kiertokaarella projektia vetävä Juntunen avaa.

Uusia hyödyntämiskanavia on nyt tärkeää löytää myös siksi, että Suomessa lopettaa pian toimintansa laitos, jonka avulla selluloosakuituja on voinut toimittaa jatkojalostukseen.

Lisäksi EU:n alueella on riittämätön laitoskäsittelykapasiteetti tekstiileille. Jos kankaita voisi käyttää sellaisenaan, yksi käsittelyvaihe jäisi kokonaan pois. Paikallinen hyödyntäminen vähentää myös kuljetuspäästöjä.

Vastuu tekstiilien kierrättämisestä on siirtymässä valmistajille ja maahantuojille viimeistään keväällä 2028. Vielä on epäselvää, mikä rooli jätehuoltoyhtiöille jää kokonaisuudessa.

Fakta: THREADs-hankkeessa
mukana kansainvälinen
toimijajoukko

• Päätoteuttaja Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Hankekumppanit:
• Suomi: Kittilän kunta ja Kiertokaari
• Ruotsi: Luulajan alueella toimiva jätehuoltoyhtiö Luleå Miljöresurs ja Boråsin yliopisto
• Islanti: tekstiilien käyttöä ja alaan liittyvää koulutusta kehittävä Icelandic Textile Center
• Irlanti: Shannonin teknillinen yliopisto, monialainen design- ja oppimisyhteisö Forge Design Factory ja alueellinen kehitysyhtiö Western Development Commission
• Norja: Pohjois-Norjassa toimiva jätehuoltoyhtiö Remiks Husholdning
• Lisäksi yhdeksän osatoteuttajaa.
• Rahoitetaan EU:n Interreg NPA -ohjelmasta
• Kestää lokakuusta 2024 syyskuuhun 2027 saakka

Artikkeli on julkaistu Kiertokaaren asiakaslehti Hyötypostissa 2025. Pääset lukemaan lehden myös digitaalisesti:

• saavutettavana PDF-tiedostona
• näköislehtenä E-julkaisuissa.