Tuotteistus on avainasemassa poistotekstiilin arvonnostossa

Poistotekstiilissä on paljon potentiaalia, kun se tuotteistetaan johdonmukaisesti. Tähän tulokseen ompelualan yrittäjä Maarit Paasimaa päätyi liiketalouden alan opinnäytetyössään, joka selvitti, miten Kiertokaari voisi kehittää poistotekstiilistä saatavia tulovirtoja.

Kunnilla on velvollisuus järjestää poistotekstiilin erilliskeräys, ja Kiertokaaren alueella se on ollut käynnissä kesästä 2022 alkaen.

Kiertokaari haluaa pidentää vastaanottamiensa materiaalien käyttöikää ja etsiä niille uusia hyödyntämistapoja. Taustalla on myös raha. Tekstiilien lajittelu on käsityötä, ja siitä kertyy vuosittain noin 500 000 euron kustannukset. Taloudellisen kestävyyden vuoksi on löydettävä hyödyntämistapoja, jotka voivat synnyttää vaikkapa uusia yritysideoita.

Materiaalin arvo näkyväksi

Paasimaa kertoo, että työn lähtökohtana oli löytää tekstiilille nimenomaan korkea-arvoisia hyödyntämistapoja. Se tarkoittaa, että vaatteiden ja tekstiilien arvo säilyy tai jopa parantuu, kun taas energiana hyödyntäminen on alhaisen arvon hyödyntämistä.

Ongelmana on, että tällä hetkellä suurin osa Kiertokaaren vastaanottamasta tekstiilistä päätyy poltettavaksi. Vuonna 2025 Kiertokaari lajitteli yli 177 000 kiloa tekstiilejä, joista noin 47 000 kiloa pystyttiin hyödyntämään kuitukierrätyksessä tai myymään uudelleenkäyttöön.

Paasimaa kytkee korkea-arvoisen hyödyntämisen paljolti materiaalin tuotteistamiseen. Hän tähdentää, että pelkkä kierrätystekstiilin saatavuus ei vielä luo kysyntää, vaan asiakkaan on nähtävä materiaalille selkeä käyttötarkoitus ja arvo.

Asiakkaat voisivat ostaa valmiita materiaalipaketteja verkosta.

maarit paasimaa

”Esimerkiksi puuvilla ja muut selluloosapohjaiset kuidut voidaan tuotteistaa siten, että asiakkailla olisi mahdollista ostaa erilaisia valmiiksi koottuja materiaalipaketteja verkosta. Vaikkapa käsityöharrastajat voivat olla kiinnostuneita valmiiksi lajitellusta puuvillamateriaalista, jota voidaan käyttää ompeluun, tilkkutöihin tai harjoitustöihin”, Paasimaa kuvailee.

Hän jatkaa, että toinen mahdollinen asiakasryhmä voisivat olla oppilaitokset ja koulut, jotka tarvitsevat edullista materiaalia tekstiili- ja käsityöopetukseen.

Lisäksi Paasimaa ehdottaa työssään pientä korjausta vaativien laatuvaatteiden systemaattista korjaamista myyntiin, mitä tehdäänkin Kierrätyskeskus Likellä jo pienimuotoisesti.

Asiakkaiden tarpeet esiin

Paasimaasta on tärkeää nostaa asiakkaan tarpeet aikaisempaa paremmin esiin tuotepaketteja suunniteltaessa. Keskeinen kysymys on, mitä asiakkaat tarvitsevat ja haluavat ja miten materiaalin hankinta on heille helpointa. Selkeät tiedot materiaalin laadusta ja käyttötarkoituksesta auttavat ostajaa.

Lajitteluprosessit tulisi myös selkiyttää siten, että nämä tarpeet ohjaisivat lajittelua.

”On tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa lajittelua uudelleenkäyttökelpoiset ja korjattavissa olevat tekstiilit, jotta niiden elinkaarta voidaan jatkaa joko sellaisenaan tai kevyen jatkojalostuksen avulla.”

Tuottajavastuu luo epävarmuutta

Ennustettavuuden puute vaikeuttaa tällä hetkellä pitkäjänteistä tekstiilikierrätyksen kehittämistä. Jäteyhtiöt eivät vielä tiedä, mitä tapahtuu, kun tekstiilien tuottajavastuu astuu voimaan vuonna 2028: jääkö niille enää roolia tekstiilien kerääjinä ja myyjinä.

Paasimaa nostaa työssään esiin yhden kierrätystekstiilien käsittelyä helpottavan tekijän, joka siintää näköpiirissä. Digitaalinen tuotepassi DPP tulee käyttöön tekstiili- ja vaatetusalalle tulevina vuosina.

Passin sisältämä tieto mahdollistaa, että tuotteet voidaan ohjata niiden elinkaaren lopussa oikeaan käsittelyyn eli joko uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai energiantuotantoon. Sen avulla voidaan tunnistaa, missä ja miten tekstiilituotteet on valmistettu, mitä kuituja ne sisältävät ja millaisia kemikaaleja niihin on käytetty.

Positiivinen suhtautuminen vastuullisuuteen voi lisätä kiinnostusta kierrätystekstiileihin.

maarit paasimaa

Paasimaa näkee, että ylipäänsä positiivinen suhtautuminen vastuullisuuteen ja kiertotalouteen voisi lisätä kiinnostusta kierrätystekstiileihin.

”Kuluttajat ja organisaatiot ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksista, ja moni haluaa tehdä vastuullisia valintoja, kun se on helppoa ja luotettavaa. Selkeä laadun kuvaaminen ja avoin viestintä lisäävät asiakkaan luottamusta materiaaliin.”

Maarit Paasimaa on toiminut Interreg NPA -rahoitteisen THREADs-hankkeen projektityöntekijänä. Näin opinnäytetyön lopputuloksia ja kehitysideoita on jo voitu testata käytännössä. Lue lisää hankkeesta täältä.

Löydät Maaritin opinnäytetyön Theseus-tietokannasta: Poistotekstiilin tulovirtojen kehittäminen Kiertokaaren toiminnassa

Lisätietoja THREADs-hankkeesta ja poistotekstiilistä

Erityisasiantuntija Mari Juntunen
etunimi.sukunimi@kiertokaari.fi