Poltettavasta jätteestä kolmannes biojätettä

Solekko lajitella -kampanja tutki polttokelpoisen jätteen laatua. Energiana hyödynnettävän jätteen mukana hukataan edelleen huomattava määrä materiaalina kierrätettäviä jätteitä.

Neljän pohjoisen Suomen jäteyhtiön yhteinen Solekko lajitella -kampanja on tehnyt toisen jätteen lajittelututkimuksensa, jossa selvitettiin alueen asukkaiden lajittelutottumuksia. Kampanjassa keskitytään biojätteen, metallin ja lasin kierrättämisen tehostamiseen, joten erityisesti näiden määrä polttokelpoisen jätteen seassa oli lajittelututkimuksessa tarkastelun kohteena.

Tuloksista on huomattavissa, että polttoon menevän jätteen seassa on edelleen sellaista materiaalia, jonka käsittelylle on olemassa parempia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Tutkimusnäytteet sisälsivät biojätettä 33,9 %, metallia 2,4 % ja lasia 1,1 %.

Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset kuin ensimmäisessä Solekko lajitella -kampanjan lajittelututkimuksessa. Valtakunnallisesti verrattuna biojätteen ja metallin määrä on samaa luokkaa kuin muissa samanlaisissa tutkimuksissa. Lasin määrä oli tämän tutkimuksen näytteissä kansallista tasoa pienempi. Suomen Kiertovoima (KIVO) ry:n toteuttamassa kotitalousjätteen tutkimuksessa valtakunnallinen keskiarvo biojätettä oli 32,8 %, metallia 2,3 % sekä lasia 2,4 % tutkittavan jätteen määrästä.

Miten tutkimus tehtiin

Lajittelututkimuksessa lajiteltiin viittä kotitalouksilta kerättyä polttokelpoisen jätteen näytettä, jotka toimitettiin tutkittavaksi kampanjaan osallistuvien jäteyhtiöiden toimialueilta.  Tutkittavaa polttokelpoista jätettä oli yhteensä 904 kiloa. Lajittelututkimus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Opiskelijat suorittivat käsin käytännön lajittelutyön. Yliopiston opiskelijat olivat yllättyneitä biojätteen määrästä jätteen joukossa. Opiskelijat pohtivat tutkimuksen palautekeskustelussa sitä, miten monilla tasoilla parannettavaa vielä on, vaikka osa asukkaista onkin jo huomannut lajittelun hyödyn.

Miksi kannattaa lajitella

Lajittelu kannattaa, sillä ekopisteille vietynä esimerkiksi lasi- ja metallijätteet saataisiin kierrätettyä uusiksi lasipakkauksiksi ja metalliesineiksi. Biojäte voitaisiin käyttää hyödyksi sekä biokaasuna että multana. Vain lajittelemalla biojätteestä saadaan talteen uusiutuvaa energiaa sekä pystytään palauttamaan takaisin luonnon kiertokulkuun kasveille tärkeät ravinteet. Jätteiden kierrättäminen myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vaikuttaa siten esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

– Asukkaat ovat kyllä entistä osaavampia lajittelemaan jätteitä ja tietoisia jätelajittelun hyödyistä ja ilmastovaikutuksista, Kiertokaaren erityisasiantuntija Mari Juntunen kiittelee.  – Toivommekin, että jatkossa yhä useampi kuntalainen innostuu tuomaan ekopisteille pienetkin määrät hyötykäyttöön kelpaavaa jätemateriaalia. Esimerkiksi metalli on materiaali, jota voidaan kierrättää lähes ikuisesti, Juntunen kertoo.

– Jogurttipurkin alumiininen kansi tai säilyketölkki voi tuntua niin pieneltä määrältä metallia, ettei sitä viitsi laittaa metallijätteisiin, mutta kansi tai pari päivässä kerryttää yllättävän ison metalliläjän vuodessa, Perämeren Jätehuollon tiedottaja Satu Keski-Antila täydentää.

Tutkimuksen tausta

Solekko lajitella -kampanja on Pohjois-Suomen neljän kunnallisen jäteyhtiön; Kiertokaari Oy (ent. Oulun Jätehuolto Oy), Lapin Jätehuoltokuntayhtymä, Napapiirin Residuum Oy ja Perämeren Jätehuolto Oy yhteinen lajittelun tehostamiseen tähtäävä kampanja. Kampanjaa rahoittaa Oulun Energia, jolta jäteyhtiöt ostavat polttokelpoisen jätteen käsittelyn Laanilan ekovoimalaitoksella Oulussa.

Kampanjan tarkoitus on haastaa asukkaat jätteiden lajitteluun siellä missä jätettä syntyy eli kodeissa. Ensisijainen tavoite on yhdessä asukkaiden kanssa vähentää syntyvän jätteen määrää ja mikäli jätettä syntyy, kierrättää se materiaalina. Mikäli tämä ei ole mahdollista, jäte hyödynnetään energiana. Kampanja-alue ulottuu Raahesta Ivaloon ja alueella asuu puoli miljoonaa suomalaista.