Tuhkat hyötykäyttöön — Kiertokaari osallistui AshCycle-hankkeen kansainväliseen tapaamiseen

6.7.2023

Kiertokaari on mukana Oulun yliopiston koordinoimassa EU-hankkeessa nimeltä AshCycle, jonka tavoitteena on kehittää tuhkan hyötykäyttöä. Hankkeen tiimoilta järjestettiin kansainvälinen konsortiotapaaminen Kroatian Zagrebissa, jonne myös Kiertokaari osallistui.

AshCycle-hanke polkaistiin käyntiin vuosi sitten. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia talteenottotapoja jätteen poltossa syntyvän tuhkan sisältämille metalleille, puolimetalleille, ravinteille sekä käyttökelpoisille mineraaleille. Nämä raaka-aineet jalostetaan teollisuuden käyttöön. Tuhkien mineraalijäännöksistä kehitetään uusia rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleja.

Kiertokaarelta Zagrebin AshCycle -konsortiotapaamiseen osallistuivat hankkeeseen palkatun, uuden projektisuunnittelijan Johanna Konttilan lisäksi kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen, ympäristöpäällikkö Helmi Riihimäki sekä tekninen johtaja Jari Kangasniemi. Hankkeessa on Kiertokaaren lisäksi 27 muuta organisaatiota kahdeksasta valtiosta, joten tapaamisessa riitti verkostoitumista ja juttua. Kaukaisimmat osallistujat olivat Etelä-Afrikan Johannesburgista.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Antero Kiljunen, Helmi Riihimäki, Johanna Konttila ja Jari Kangasniemi.

Kiertokaari mukana neljässä hanketyöpaketissa

Tapaamiseen liittyi kaksi seminaaripäivää, joiden aikana käytiin läpi hankkeen edistymistä. Hanke koostuu kahdeksasta työpakettista. Työpakettien koordinoijat kertoivat tutkimusten ja pilottien etenemisestä, ongelmista ja saavutuksista. Kiertokaarella on hankkeessa osuutta neljään työpakettiin ja kaikki työpaketit linkittyvät toisiinsa, joten tapaamisessa saatu kokonaiskuva koettiin hyödylliseksi.

Omissa työpaketeissaan Kiertokaari hyödyntää tuhkia maarakentamisessa, geopolymeerilegojen valmistamisessa sekä osallistuu käytettävien raaka-aineiden muokkaamiseen. Geopolymeerit ovat tulevaisuuden korvaajia betonille. Niiden avulla aiemmin sementtiä sisältäneiden tuotteiden hiilijalanjälki pienenee huomattavasti. Geopolymeerilegojen lisäksi tuhkaa tullaan hyödyntämään Välimaan kiertotalousalueella tierakentamisessa, joka onkin pilottina ainoa laatuaan koko hankkeessa.

Konsortion tutkimuslaitokset kehittelevät ensin käytettävän tuhkan käsittelyn laboratoriomittakaavassa. Tämän jälkeen Kiertokaari, yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa, skaalaa ne teolliseen mittakaavaan.

Tapaamisen myötä avautui uusia yhteistyömahdollisuuksia

Tapaamisessa sovittiin myös alustavasti yhteistyömahdollisuuksista konsortiossa olevien ulkomaisten jätehuollon toimijoiden kesken. Tarkoituksena on jakaa tietoa ja hyviksi koettuja toimintatapoja kiertotalouden edistämiseksi. Tällainen kansainvälinen tiedonjakaminen on oiva tapa kehittää omaa toimintaamme ja jakaa osaamistamme.

Matka ei kuitenkaan ollut pelkkää työntekoa. Ensimmäisen seminaaripäivän iltana Zagrebissa järjestettiin yhteinen illallinen, jossa jatkettiin hyvin alkanutta verkostoitumista ja kuulumisten vaihtamista muiden konsortion jäsenten kanssa. Toinen seminaaripäivä ja näin koko konsortiotapaaminen päättyi opastettuun kiertokävelyyn Zagrebin keskustassa ja sen läheisyydessä. Etelä-eurooppalainen jätehuolto näkyi myös katukuvassa, jota mielenkiinnolla tutkimme. Zagrebissa esimerkiksi roska-astioita ei piiloteta talojen sisäpihoille Suomen tavoin, vaan ne säilytetään pääkadun varsilla.

Tämän tyyppisissä kokoontumisissa saa tärkeää tietoa kiertotalouden edistämisestä ja siihen liittyvistä kehittämissuuntauksista. Kiertokaari haluaa jatkossakin olla kiertotalouden aallonharjalla ja tällainen kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa sitä.

Lisätietoja AshCycle-hankkeesta:

Projektisuunnittelija Johanna Konttila

etunimi.sukunimi(at)kiertokaari.fi

p. 040 703 2798