Kurkistus roskapussiin avaa lajittelutottumuksia – tutkimukset antavat tärkeää tietoa

Kiertokaari selvittää erilaisilla tutkimuksilla asukkaiden tekemän lajittelun onnistumista ja lajittelutottumuksia. Niiden avulla saadaan tärkeää tietoa jätteen koostumuksesta.

”Tulosten perusteella mietitään, millaisilla kehittämistoimenpiteillä lajittelua voitaisiin parantaa”, kertoo Kiertokaaren kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen.

Esimerkiksi vuonna 2024 Kiertokaari teki kaksi erilaista koostumustutkimusta sekä lisäksi asiakastutkimuksen, joissa vastaajat saivat kertoa myös lajittelutottumuksistaan.

Koostumustutkimus toteutetaan vuosittain

Yksi merkittävimmistä katsauksista jätevirtoihin on sekajätteen koostumustutkimus. Koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen se on tehty jälleen vuosittain syksystä 2023 alkaen.

Kiljunen kertoo, että sekajäte on suurin yksittäinen asumisessa syntyvä jätevirta, ja koostumustutkimus antaa parhaan kokonaiskuvan asumisessa syntyvän jätteen sisällöstä. Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavassa tutkimuksessa käydään läpi otanta oululaisten sekajätepusseja.

Viime vuosina tehdyt koostumustutkimukset ovat osoittaneet, että biojätteen määrä sekajätteessä on lähtenyt laskuun. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi biojätteen lajitteluvelvoitteen laajeneminen Kiertokaaren toimialueella taajamien omakotitaloihin kesällä 2024. 

Kiljunen iloitsee, että lajittelemattoman sekajätteen määrä on laskenut selkeästi. Lainsäädäntömuutos on siis toiminut.

Koostumustutkimus ohjaa erilliskeräystä.

Antero kiljunen, kiertotalouspäällikkö

”Koostumustutkimus antaa jatkossa tärkeää tietoa siitä, millaisia eri jätelajien kokonaisjätemääriä syntyy, kun tarkastellaan sekä koostumustutkimuksen antamaa tietoa että erilliskerättäviä määriä. Se ohjaa esimerkiksi erilliskeräystä: mikä on biojätteen jälkeen seuraava suurin jätelaji, johon kannattaisi pureutua”, Kiljunen pohtii.

Tulokset ohjaavat lajitteluneuvonnan painotuksia sekä erilliskeräyksen suunnittelua. Kiljunen huomauttaa, että lajitteluneuvonta olisi tehokkaampaa, jos kunnallinen toimija pystyisi saamaan suoran asiakaskontaktin kaikkiin asukkaisiin. Niin kauan kuin sekajätteen kuljettava yritys on vapaasti valittavissa, tätä yhteyttä ei ole.

Lähilajittelu motivoi

Asiakkaan lajittelumotivaatiota voi nostaa myös se, miten vaivattomasti lajittelu onnistuu. Tämä huomattiin selvityksessä, jossa verrattiin Hartaanselänrannan Asuntomessualueen pientalorakentajien lajittelukäyttäytymistä Ruskon jätekeskuksen rakennusjätteen vastaanottopisteen lajitteluotantaan.

Vertailu osoitti, että asuntomessualueen työmaalla lajitellaan erityisesti käsiteltyä puuta sekä kiviaineksia tarkemmin kuin Ruskossa. Hartaanselänrannan Asuntomessualueen pientalorakentajat voivat lajitella rakennus- ja pakkausjätteet työmaan lähellä sijaitsevalla itsepalvelujäteasemalla IPA:lla.

IPA:lla on myös sekalaisen rakennusjätteen lava, jolta poimittua otantaa verrattiin Ruskon jätekeskuksen lajittelemattoman rakennusjätteen vastaanottopisteeltä otettuun näytteeseen.

”Madaltaa kynnystä lajitella rakentamisessa syntyviä materiaaleja, kun se on mahdollista ihan lähellä työmaata ja vieläpä mihin vuorokauden aikaan tahansa”, Kiljunen toteaa.

Myös Ruskon jätekeskuksessa asiakkailla on mahdollisuus lajitella esimerkiksi kipsilevyt, käsitelty puu ja kiviainekset omiin lajittelupisteisiinsä. Osa asiakkaista tuo ne silti suoraan lajittelemattoman jätteen vastaanottopisteeseen.

Kiljusen mukaan jätekeskuksessa pyritään jatkuvasti kehittämään opastusta ja kyltitystä siten, että asiakkaat huomaisivat lajittelumahdollisuudet entistä paremmin. Lisäksi suunnitteilla on sovellus, josta asiakas saa kaiken tarvitsemansa lajittelua koskevan tiedon joko paikan päällä asioidessaan tai ennakkoon.

Lue lisää Kiertokaaren TKI-toiminnasta vuoden 2024 vuosikertomuksesta.

Lisätietoja

Kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen
p. 050 316 6889
etunimi.sukunimi@kiertokaari.fi