Biohiilestä ratkaisu hiilidioksidipäästöihin ja jätemäärien hallintaan

Alkuvuodesta Oulun yliopistosta ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Vilma Palatsi on uuden haasteen edessä. Projekti-insinöörin tehtävät Kiertokaarella Kasvualustan ja mullantuotannon kehittämisessä eli KaMu-hankkeessa alkavat huhtikuussa.

Kiinnostus luontoon johdatti opintoihin ja biohiilen pariin

Palatsi valitsi ympäristötekniikan opiskelun, koska luonto ja kiertotalous olivat aina kiinnostaneet. Voisiko työelämässäkin tehdä jotain niihin liittyvää?

”Opiskeluaikana aloin huomata, miten pienetkin yksityiskohdat voivat vaikuttaa ympäristöön, niin arjessa kuin ihan teollisuudenkin mittakaavassa. Ihmiset eivät aina ymmärrä oman toimintansa vaikutuksia”, Palatsi pohtii.

Viime vuoden lopulla Palatsi uppoutui tutkimaan diplomityönään biohiilen hyödyntämismahdollisuuksia Ruskon jätekeskuksessa. Biohiili syntyy kuumentamalla raaka-aineita hapettomissa olosuhteissa yli 600 asteessa pyrolyysilaitoksessa. Pyrolyysissa hiilidioksidi jää biohiileen, joten se toimii hiilinieluna. Polttamisessa sen sijaan hiilidioksidia vapautuisi ilmakehään.

Biohiiltä voidaan tehdä hyvin monista eri raaka-aineista, jolloin hiiletykseen kelpaavat jätteetkin.

”En osannut ennakkoon arvata, että jätteitä voidaan hyödyntää tällaiseenkin ja siten vähentää niiden määrää”, Palatsi kuvailee.

Raaka-aineet ja käyttökohteet samalla tontilla

Palatsi selvitti diplomityössään, että useat Kiertokaaren vastaanottamat jätelajit sopisivat biohiilen raaka-aineeksi. Niitä olisivat muun muassa puu, risut, oksat, pahvi, tekstiili, sahanpuru ja kannot. Nyt KaMu-hankkeen alaisessa pilotissa keskitytään selvittämään, miten Kiertokaaren bioperäiset jätemateriaalit, kuten risut ja oksat, soveltuisivat biohiilen valmistukseen.

Biohiilen valmistustapa ja raaka-aine vaikuttavat käyttökohteisiin. Kiertokaareltakin niitä löytyisi lukuisia.

”Biohiiltä voisi käyttää kasvualustatuotannon lisäaineena, sillä se vähentää hajuhaittoja ja edistää mullan muodostumista. Se nopeuttaisi pilaantuneiden maiden kunnostusta tai sitä voisi hyödyntää jätepenkoissa kasvualustoihin ja biokaasutuotannossa mädätysprosessin parantamiseen”, Palatsi luettelee.

Odotuksissa uusia raaka-aineita ja käyttökohteita

Biohiilituotantoon liittyy kuitenkin vielä ratkaistavia asioita. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, mitä raaka-aineita sallitaan ja mihin valmista biohiiltä voi käyttää. Tämänhetkiset säännökset estävät esimerkiksi mädätysjäännöksen käyttämisen biohiilen valmistuksessa. KaMu-hankkeessa pyritään hakemaan tähän muutosta.  

Biohiilen tuotannon myötä voisi myydä myös hiilikrediittejä, joita käytetään valuuttana hiilijalanjäljen kompensoinnissa.

Tällä hetkellä biohiilen valmistajia löytyy Suomesta alle kymmenen. Palatsi luottaa tulevaisuuden mahdollisuuksiin:

”Biohiilen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan tosi paljon lähiaikoina. Raaka-aineiden käyttöaste ja tuotantomäärät kasvavat. Perimmäisenä tarkoituksena on hiilen sidonta ja jätemäärien hallitseminen.”

Vilma Palatsin diplomityö on luettavissa Oulun yliopiston julkaisuarkistossa.

Ympäristöministeriön rahoittama KaMu-hanke on osa ravinteiden kierrätykseen liittyvää AHTI-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vesien ja meren tilan parantaminen. Hanke kestää 31.10.2025 saakka.