Polttaisitko sinä vettä? Uusi kampanja päivittää suomalaisten tietämyksen biojätteen lajittelusta

2.11.2020

Mahdollisuus lajitella ja kerätä biojätteet erikseen laajenee uuden jätelain myötä lähivuosina: lajittelun piiriin tulee jopa 800 000 uutta suomalaista. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä Suomi on jo nyt jäljessä jätteen kierrätystavoitteista.

– Biojätteen erilliskeräys on avainasemassa kierrätyksen lisäämisessä. Puolella suomalaisista on jo kotipihassaan biojäteastia tai kotikompostori. Ensiaskel olisi saada ne kovempaan käyttöön, tietää Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.

Biojätteen osuus polttoon menevästä sekajätteestä on ollut yli 35 prosenttia myös niillä, joilla on mahdollisuus lajitteluun. Biojätekertymä olisi lähes kaksinkertainen, jos jokainen suomalainen, jolla pihassaan on biojäteastia tai kompostori, lajittelisi sinne biojätteensä.

Nyt on hyvä aika tehdä muutos – mutta vanhat tavat istuvat tiukassa

Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 31 kunnan jätelaitosta kannustavat seuraavan vuoden ajan Rakasta joka murua -kampanjalla asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin. Lajittelumotivaation nostamiseksi tarjotaan kiinnostavaa tietoa sekä arkea helpottavia niksejä. Yhtenä kampanjan tavoitteista on päivittää suomalaisten tietämys lajittelusta 2020-luvulle, koska monet nojaavat vielä takavuosina opittuihin vääriin uskomuksiin, eivätkä siksi lajittele.

– Liikkeellä on hassujakin legendoja lajittelusta. Välillä kuulee kyseenalaistavia puheita, että jäteautossa kaikki roskat menevät kuitenkin sekaisin. Miksi niitä eri pönttöjä eri jätteille edes olisi, jos niitä ei kerättäisi ja käsiteltäisi erikseen, ihmettelee Suomen Kiertovoima ry KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halme.

Yli puolet biojätteestä päätyy hakoteille

Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa. Sillä tuotetaan biopolttoainetta sekä multaa ja maanparannusainetta metsiin ja pelloille. Kuitenkin tavallisista kotiroskiksista löytyy vielä enemmän biojätettä: yli 300 miljoonaa kiloa joka vuosi. Tämä poltetaan sekajätteen mukana.

– Se on kuin kaataisi polttoainetta pois tai haaskaisi pellon tai metsän tarvitsemia ravinteita. Tähän tulee saada muutos. Biojäte on ilmastolle ja kukkarolle edullista polttoainetta: pelkästään suomalaisten kahvinporoilla kulkisi iso määrä ajoneuvoja. Ja jos koko biojätemäärä lajiteltaisiin, riittäisi siitä jopa 90 000:lle biokaasulla kulkevalle henkilöautolle koko vuodeksi, sanoo Halme.

Biojätteen lajittelun ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat. Kotitalousjätteitä ei Suomessa ole enää vuosiin viety kaatopaikalle, vaan lajittelun jälkeen jäävä sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan jätevoimalassa. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.

– Biojäte on suurimmaksi osaksi vettä. Veden polttamisessa ei ole energian tuotannossa oikein järjen häivää. Biojäte siis heikentää laitoksen tehokkuutta tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi biojäte sisältää paljon suolaa. Suola muuttuu palaessaan suolahapoksi, mikä aiheuttaa laitoksessa korroosiota eli ruostumista, valottaa jätevoimala Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi.

Myös Oulussa biojätteen lajittelussa parannettavaa

Jätteen laitosmaiseen ison mittakaavan hyödyntämiseen investoitiin Oulussa jo vuonna 2012, kun yhdyskuntajätteitä energiana hyödyntävä Laanilan ekovoimalaitos otettiin käyttöön. Vaikka kotitalouksilta kerättävän polttokelpoisen jätteen hinta on tänä päivänä jo 100 prosenttia kalliimpaa kuin asuinkiinteistöiltä kerättävä biojäte, myös Oulussa jätevoimalaan menevästä polttokelpoisesta jätteestä reilu kolmannes on edelleen biojätettä.

–Mikäli biojäte lajiteltaisiin erilleen, saisimme sen Ruskon jätekeskuksessa jo vuodesta 2015 toimineen biokaasulaitoksen käsittelyyn ja jalostettua siitä paikallisesti liikennebiokaasua. Oulussa on panostettu uudenaikaiseen laitosmaiseen jätteiden käsittelytekniikkaan. Toivomme, että laitosinvestoinnit saataisiin tehokkaammin ja monipuolisemmin käyttöön ja että taloyhtiöt ja asukkaat ottaisivat huomioon biojätteen lajittelusta saamansa taloudellisen hyödyn, Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvonen kannustaa.”

Lisätietoja:

Kaisa Halme, viestinnän asiantuntija, Suomen Kiertovoima ry KIVO, p. 040 869 8350

Tuulia Innala, erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen, Kuntaliitto, p. 040 572 2120, tuulia.innala@kuntaliitto.fi

Oulun seudulla lisätietoja antaa Sami Hirvonen, toimitusjohtaja, Kiertokaari Oy, 040 703 4776, sami.hirvonen@kiertokaari.fi

Asiantuntijan viisi vinkkiä, jotka helpottavat biojätteen lajittelua kotona

  1. Anna roskan jäähtyä ja kuivahtaa ennen pussiin laittamista.
  2. Laita pussin pohjalle tyhjä munakenno imemään kosteutta.
  3. Valuta nesteet viemäriin. Ruokaöljyn jäämät ja muut nestemäiset rasvat voit imeyttää talouspaperiin ja laittaa paperin biojätteeseen.
  4. Säilytä biopussia ilmavasti esimerkiksi reiällisessä astiassa.
  5. Tyhjennä biojäteroskis säännöllisesti.

Asiantuntijan viisi vinkkiä biojätteen lajittelun aloittamiseen

  1. Tutki kotipihasi: löytyykö sieltä biojäteastia tai kompostori.
  2. Raivaa tiskipöydän alakaappiin tai muualle keittiöön tila biojäteastialle. Kannatta valita helppo ja houkutteleva paikka astialle. Tilaa ei tarvita aikaisempaa enempää, se on vain järjestettävä uudelleen.
  3. Oman alueen jätelaitoksen kotisivuilta löydät biojätteen lajitteluohjeet ja mahdollisesti myös jäteneuvonnan yhteystiedot.
  4. Aloita pienin askelin; lajittele aluksi vaikkapa vain kahvinporot sekä hedelmien ja vihannesten kuoret.
  5. Kannusta ja neuvo myös perheenjäsenet biojätteen lajitteluun.

Rakasta joka murua -kampanja

Osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää Rakasta joka murua
-kampanjaa Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 31 kunnan jätelaitosta kannustavat asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin. Lajittelumotivaation nostamiseksi tarjotaan kiinnostavaa tietoa sekä arkea helpottavia niksejä. Biojätetietoa ja lajitteluohjeita tarjoillaan valtakunnallisella verkkosivustollaEnsi keväänä huomio kohdistetaan biojätteen pakkaamiseen sekä helppoon kotikompostointiin.