Ruskon kaatopaikkakaasulla korvataan jopa sata miljoonaa litraa öljyä

Juttu on julkaistu Kiertokaaren asiakaslehdessä, joka on ilmestynyt 11/2024. Tutustu lehteen.

Kiertokaaren tekninen johtaja Jari Kangasniemi tuntee Ruskon jätekeskuksen loppusijoitusalueen kirjaimellisesti pintaa syvemmältä. Nurmen alla risteilee yli 10 kilometriä kaatopaikkakaasun talteenoton putkistoa, jota pitkin kaasua virtaa biokaasun puhdistuslaitokseen.

”Kaatopaikkakaasusta ja biojätteestä syntyvän biokaasun jalostaminen teollisuuslaitosten ja liikenteen käyttöön samalla puhdistuslaitteistolla on uraauurtava yhdistelmä. Tällaista ei ollut aiemmin tehnyt kukaan, eikä vastaavia löydy montaa vieläkään”, Kangasniemi kertoo.

Laitoksen ansiosta teollisuudelle toimitettavan kaasun metaanipitoisuutta pystytään säätämään ja kaatopaikkakaasua voidaan käyttää hyödyksi arviolta ainakin 2040-luvulle. Sama laitos jalostaa biojätteistä ja lietteistä valmistetusta biokaasusta liikennebiokaasua. Ruskossa on oma tankkausasema, joka valmistuessaan 2017 oli Suomen pohjoisin.

Energiaa talteen 90-luvulta alkaen

Ruskotunturin alueella toimineelle kaatopaikalle sijoitettiin Oulun seudun jätteitä vuosikymmenien ajan. Kaatopaikkakaasun kerääminen aloitettiin 1990-luvun lopulla. Tähän päivään mennessä kaatopaikkakaasulla on korvattu öljyä jo noin 60 miljoonaa litraa ja 100 miljoonan litran odotetaan ylittyvän tulevaisuudessa.

Kaatopaikkakaasu koostuu metaanista ja hiilidioksidista. Metaania syntyy kaatopaikoilla, kun eloperäisiä aineksia hajoaa hapettomissa olosuhteissa. Se on voimakas kasvihuonekaasu, jonka vaikutus ilmakehän lämpötilaan on yli 20-kertainen hiilidioksidiin verrattuna.

”Polttoaineena metaani on kuitenkin ensiluokkainen, sillä siitä vapautuu poltettaessa ilmakehään vain hiilidioksidia ja vettä”, Kangasniemi pohdiskelee.

Maalämmön ja hiilidioksidin mahdollisuudet

Koska kaatopaikoille ei sijoiteta enää biohajoavaa jätettä, kaatopaikkakaasun määrä ja metaanipitoisuus laskee. Kuitenkaan pientäkään metaanimäärää ei saa päästää ilmakehään, vaan se tulee käyttää energiaksi tai hajottaa ympäristölle vaarattomaksi.

Kangasniemi seuraa aktiivisesti alan kehittymistä, sillä energiaa ja raaka-aineita ei haluta hukata missään vaiheessa:

”Lämpötila loppusijoitusalueen sisällä on reilusti plussan puolella. Kun kaasua paineistetaan, sen lämpötila nousee jopa 90 °C:een, mutta vesihöyryn poistamisen vuoksi kaasu täytyy jäähdyttää. Tässä syntyvä hukkalämpö tulisi saada hyötykäyttöön”, Kangasniemi visioi.

Eivätkä pitkän linjan biokaasuasiantuntijan ideat lopu tähän.

”Tutkimme myös mahdollisuutta hiilidioksidin metanointiin eli tehtäisiin synteettistä metaania käyttämällä raaka-aineena vetyä ja kaatopaikkakaasusta kerättyä hiilidioksidia.”