Vastine perusmaksukeskusteluun: Onko meillä varaa jarruttaa jätehuollon kehittämistä?

Tämä teksti on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 25.11.2024 lukijan palstalla.

Jätehuollon perusmaksuesitys on kirvoittanut useita kannanottoja Kalevan lukijan palstalle, kuten Jarmo Husson kirjoituksen (Kaleva 14.11.2024). Husson tekstistä saa sen kuvan, että Kiertokaari on yritys muiden joukossa. Kiertokaarta ei voi suoraan rinnastaa yksityiseen yritykseen. Asumisessa syntyvän jätteen käsittely ja vastaanotto ovat lakisääteisiä tehtäviä, jotka Kiertokaaren osakaskunnat ovat valtuuttaneet meille. Viimeisin jätelakiin perustuva muutos siirsi kunnan vastuulle myös bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksen.

On melkeinpä mahdotonta elää siten, ettei lainkaan käyttäisi Kiertokaaren palveluja. Hoidamme esimerkiksi vaarallisen jätteen sekä apteekkien lääkejätteiden keräyksen ja toimittamisen jatkokäsittelyyn. Vastuullamme on järjestää vastaanotto vaikkapa rikkimenneelle sohvalle tai muulle suurikokoiselle lajittelemattomalle seka- ja rakennusjätteelle. Kattavat jäteasemapalvelut edesauttavat, että jätettä ei päädy asiattomiin paikkoihin ympäristöön.

Lisäksi toteutamme laissa säädettyä jäteneuvontaa: viestimme lajitteluvelvoitteista, annamme kierrätysneuvontaa monikanavaisesti sekä järjestämme koululaisille kiertotalouskasvatusta.

Asumisessa syntyvän jätteen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Jotta saisimme nostettua sen edes 50 prosenttiin, tarvitaan meistä jokaista. Ennen kaikkea tarvitaan perusmaksun tuomaa mahdollisuutta parantaa kierrätysmahdollisuuksia sekä kehittää erilaisia lajitteluun motivoivia keinoja. EU:n tavoitetasohan olisi 55 prosentin kierrätysaste jo vuonna 2025.

Keskustan kannanotossa (Kaleva 18.11.2024) perusmaksua pidettiin jopa jätelain hengen vastaisena, vaikka maksun perimismahdollisuus on selvästi siihen kirjattu. Lain mukaan erillisenä perusmaksuna voidaan periä jätemaksu, jolla katetaan jäteneuvonnasta, vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kulut.

Kiertokaaren järjestämä lakisääteinen asumisen jätehuolto on ollut tappiollista viimeiset viisi vuotta. Esimerkiksi uusimpana lakisääteisenä velvoitteena tullut poistotekstiilin keräys maksaa vuosittain 550 000 euroa. Lakisääteisen jätehuollon kuluja on täytynyt kattaa kiertotaloustoimintaan käytettävien tonttien vuokraustuloilla ja biokaasun myynnillä. Laki rajaa markkinaehtoisen toiminnan minimiin, vaikka voisimme palvella yrityksiä nykyistä laajemmin. Jätemaksujen läpinäkyvyyttä kaipaaville perusmaksu olisi jopa parannus nykytilanteeseen verrattuna, sillä jätelain mukaan perusmaksun käyttö tulee raportoida erittäin tarkasti.

Seudullinen jätehuoltojaosto jätti perusmaksuesityksen ja koko jätetaksan pöydälle. Näytämme jäävän Suomessa takamatkalle jätehuoltopalvelujen järjestämisessä ja etenkin niiden kehittämisessä. Perusmaksuhan ei ole Kiertokaaren keksintö, vaan ollut vuosikymmeniä laajalti käytössä – yli 80 prosenttia suomalaisista on jo perusmaksun piirissä. Sen avulla on luotu hyvää pohjaa jätehuollon perustoiminnoille ja avattu mm. ympäri vuorokauden avoinna olevia jäteasemia.

Jos perusmaksu ei toteudu, jätehuoltopalveluja joudutaan supistamaan ja taksoja korottamaan niin Oulussa kuin muissa toiminta-alueemme kunnissa.

Sami Hirvonen
toimitusjohtaja
Kiertokaari Oy