Vihdoinkin paremmat edellytykset

[:fi]Helsingin Sanomien jutussa professori Leena Järvi ihmettelee, miksi ihmisiä ei kiinnosta ilman laatu. Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat neljänneksi yleisin terveysuhka. Samassa artikkelissa todetaan, että Suomessa arvioidaan 1 800 ihmisen kuolevan ennenaikaisesti verenkiertoon ja keuhkoihin pääsevien pienhiukkasten johdosta.

Pienhiukkaspäästöt eivät tunnu missään tavallisen ihmisen elämässä. Ulkona leijuvia pieniä partikkeleita ei aisti mitenkään, ehkä joskus nenä tuntuu tukkoiselta, ja harmaa pöly parvekepöydällä on ihan normaalia. Kotimaamme luonto on puhdas, eihän täällä ole samanlaista kuin joissain kaukana maailmalla. Puhtaan luontomme vuoksi turistitkin tulevat.

Ja sitä paitsi ilmastopäästöjen vähentäminen on valtakunnantason asia, valtion, yritysten ja poliitikkojen hommaa. Mitä tavallinen ihminen sille voi tehdä ja mitä hän siitä hyötyy? Maailman merillä kelluvat mannerten kokoiset muovilautat, nekin ovat syntyneet jonkun muun maan kansalaisten ja yritysten jätteistä. Ei kosketa, eikä puhuttele rivinaista ja -miestä.

Niin kauan kuin meillä ei ole allergiaa, astmaa tai muuta hengityselinten toimintaa hankaloittavaa vaivaa, hengitys ja ilma ovat itsestään selvyyksiä. Vaikka niin ei pitäisi olla. Hengitämme joka henkäyksellä enemmän tai vähemmän pienhiukkasia. Ruuhka-aikaan ja aina keskustassa asioidessamme ja isojen liikenneväylien lähellä kulkiessamme hengittämiemme pienhiukkasten määrä on kasvaa.

Aika erikoista, että ympäristöystävällisistä autoista kertovissa artikkeleissa keskiössä ovat sähköautot. Biokaasuauton hiilidioksidipäästöt ovat vain viisi grammaa kilometriltä. Sekasähköllä ladattavan auton päästöt ovat keskimäärin 75 grammaa. Investoimalla kaasuautoon me yksittäiset kansalaiset voimme tehdä konkreettisen ympäristöteon, ja mikä parasta, se hyödyttää meitä myös taloudellisesti. Biokaasu maksaa vain kaksi-kolmasosaa bensan hinnasta, eikä biokaasun hintaa heilauta öljyn markkinahinta.

Kaasulla ajamisessa on ollut Oulun seudulla vallalla muna-kanatilanne: Kaasukäyttöisiä autoja ei osteta, kun ei ole tankkausasemia ja tankkausasemiin ei investoida, kun ei ole kaasulla ajavia autoilijoita. Nyt tilanne helpottuu: Kiertokaaren Ruskon tankkausaseman lisäksi Limingantulliin on tulossa suomalaisen energiayhtiö Gasumin asema.

Ympäristöä, terveyttämme ja henkilökohtaista talouttamme hyödyttävä ajamisen käytäntö alkaa laajentua.

Anne-Maria Vesa
tiedottaja
Kiertokaari Oy[:]